Hei Taas nyt olen saanut opiskeltua 1 ja 2 Tessalonikalais kirjeet.

Tausta:

molemmat Paavali on kirjoittanut toiselta lähetys matkallaan. n vuonna 50-51 jkr.

apostolien teoista voimme lukea luvusta 17 Paavalin vierailusta Tessalonikissa, vieraillahan päätyin niinkin ikävästi että juutalaiset yllyttivät väkeä uusia kristittyjä kohtaan ja Paavali joutuu poistumaan paikkakunnalta.

Paavali on kirjoittaa kirjeet nyt Korintista ja on huolissaan tuoreista kristityistä, miten heidän uskonsa pysyisi vahvana juutalaisten aiheuttaman vainon keskellä. Toinen kirje on kirjoitettu pian ensimmäisen jälkeen ja on kirjoitettu oikaisemaan väärinkäsitystä siitä Herran päivä olisi jo koittanut ja myös rohkaisuksi laikoille työn tekoon.

 

Pää idea:

Ensimmäisen kirjeen pää idea on rohkaista vaikeissa olosuhteissa olevia Tessalonikalaisia ja rohkaista heitä pysymään uskossa ja kasvamaan pyhyydessä. Kirjeessä myös selvennetään kysymyksiä koskien ylösnousemusta Herran paluuta.

Toisen kirjan pää idea on kestäväisyys, pyhitys ja aktiivinen rakkaus ja elämän tapa joka vastaa toivoon Herran tulevasta paluusta

 

Mitä minä opin mikä haastoi minua:

Kummassakin kirjoissa toistuva teema on Herran paluu.  Herran paluu oli todellisuutta ja toi toivoa ja lohdutusta, ja siitä kirjoittamisen tarkoitus oli rohkaista uskovia kestämään vahvoina.

Valitettavaa on, että lopun ajat aiheena on nykyisin luonut monelle pelkoja ja ahdistusta vaikka niistä kirjoittamisen lähtökohta on ollut päinvastainen.

Minua haastoi myös Paavalin antama kehotus 1 Tess 5:16-17 iloitkaa aina, rukoilkaa lakkamatta, kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.

Iloitseminen ja kiittäminen ei aina ole helppoa varsinkaan silloin kuin kaikki tuntuu menevän mönkään. Paavali itse oli jo antanut esimerkin Tessalonikialaisille, hän oli kertonut Philipissä kohtaamasta vastuksesta mutta varmastikin Jumalan ihmeellisestä väliintulosta vankilassa.

 

Samalla kun opiskelin kirjaa, tulin haastetuksi ajattelemaan mikä on minun käsitykseni lopun ajoista.

Ja historian kulusta se miten minä tällä hetkellä näen tämän asian, kulminoituu tähän kaavioon                         

J%C3%84NNITTEEN%20AIKA.jpg

Valtavirta lopun ajoisto tällähetkellä kulminoituu siihen että viimeisinä aikoina tulee vaikeat ja huonot ajat, Paavali viitta kyllä että viimeisinä aikoina tapahtuu sitä ja tätä mutta esim ! Timoteuskirjeessä paavali puhuu valheopettajista kuin he tulisivat viimeisinä aikoina mutta kuitenkin varoittaa surakuntaa siällä nyt olevista valheopettajista. 

Mitä UUdentestamentin kirjoittajat siis tarkoitittvat viimeisillä ajoilla no minä ajattelen kaavion mukaisesti viimeiset ajat alkoivat Jeesuksen ensimäisestä tulemuksetsa ja päättyvät Hänen tulemukseen ja koko tänä aikana on havaittavissa vainoa oikeaa ja todellista uskoa kohtaan ja myös valhe opetusta.

Miksi se mitä ajattelen, lopunajoista on merkittävää? No ensinnäkin se mihin uskon vaikutta siihen miten toimin jos esim. odotus lopun ajoista, minulla olisi että asiat menevät aina vain huonompaan suutaan enne loppu saataisi se pasivoittaa minut. Miksi tehdä töitä jotta jotakin yhteiskunnassamme muuttuisi kun kuitenkin kaikki on joka tapauksessa menossa pahempaan suuntaan.

 

Haaste:  Milloin kiittäminen ja iloitseminen on vaikeaa? 

Ps tämä löytyty myös nauhoituksena

https://www.youtube.com/watch?v=sky4cdTxcj4